Kokkolan Sotilaskotiyhdistys ry on perustettu vuonna 1947 ja sen kotipaikka on Kokkola. Yhdistyksen ensisijaisena tehtävänä on edistää varusmiesten ja reservin kertausharjoituksissa olevien hyvinvointia sekä huolehtia oman jäsenistön hyvinvoinnista ja maanpuolustus- valmiudesta. Sotilaskotitoiminnan kivijalkana on vapaaehtoisten, sotilaskotityötä harrastuksenaan tekevien sotilaskotisisarten työpanos. Sotilaskotityö on naisten tapa tehdä vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Vattajan alueella järjestetään eri puolelta Suomea tulevien varuskuntien ampumaharjoituksia, sillä alueen maasto on monenlaisiin harjoituksiin erittäin sopiva.
Paikalle tuli 69 henkeä. Esittelykierroksella kerrottiin omat sukkaparimäärät, järjestelyt ja rahdit.
Kutsuvieraat kahvitettiin ja kahvin painikkeeksi tarjoiltiin talossa leivottua suolapalaa ja munkit.
Sotilaskodista kertoi sotilaskotisisar Eivor Wärn-Auvinen. Itsekin hän oli sukkia kutonut. Ensimmäiset olivat olleet jotakuinkin verkkosukan oloisia, mutta ainahan voi lohduttautua sillä, että on myös isompijalkaisia miehiä... Seuraavat sukkaparit olivat onnistuneet paremmin.
Eivor kertoi myös vuosien takaisesta toiminnastaan Kroatian sotilaskodilla. Yhteenvetona hän sanoi, että opiskelu kannattaa - hänen aikoinaan käymänsä italian kurssi oli ollut varsin hyödyllinen - ja että kun tilaisuus tulee, niin kannattaa lähteä kokeilemaan uusia asioita.
Saimme myös kuulla, millaista oli ollut sotilaskodin perustaminen Tallinnaan vuosia sitten.
Tuhannen miehen leirille, joka nykyisin kestää pari viikkoa, tarvitaan yksin kahvia sata pakettia ja päivässä 500-600 munkkia. Sotilaskotisisarilla ei käy aika pitkäksi!
Orvokki Säätelä lausui kaksi omaa runoaan. "Hetki Puskalan tuvassa" kertoi menneistä ajoista. "Tuhat aaltoa" kuvasi kauniisti Pohjanmeren oikkuja.
Lopuksi laulettiin Suvivirsi - "aivan ilman sanoja", kuten esilaulajamme totesi! :-)
Yhteiskuvaan ei millään ollut kaikki mahtua. Sotilaskoti-lehdessä, jonka painos on 8000 kappaletta, julkaistaan kuva sekä artikkeli tapahtumasta.
Marja-Leena kertoi, että vuosia sitten Pitkäsenkylän Maa- ja kotitalousnaiset olivat hoitaneet yhden sotilasleirin muonituksen. Työtä oli ollut runsaasti, mutta kaikki oli onnistunut erinomaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti